Tyrkkäämme Tykköönseudun tulevaan -hanke

Satakunnan TE-keskus hyväksyi 18.12.2001 Tykköön koulupiirin kyläyhdistys ry:n hankkeen "Tyrkkäämme Tykköönseudun tulevaan!" Pohjois-Satakunnan Leader+ -ohjelmaan. Hankkeen taustalla oli huoli oman kyläkoulun säilymisestä ja asukkaiden toimeentulon turvaamisesta. Tavoitteena oli myös kylän asumisviihtyvyyden lisääminen. Näiden asioiden toteuttamiseen Satakunnan TE-keskus myönsi leader-rahoitusta 163 000 mk. Hankkeen rahoitussuunnitelmaan kuuluu omarahoitusosuus, josta osa suoritetaan rahana, osa luontaissuorituksina ja talkootyönä.

Kun hankehakemusta tehtiin keväällä ja kesällä 2001, kyläkoulussa oli 24 oppilasta, mutta oppilasennuste oli huolestuttava. Kahtena edellisenä vuotena ei alueella ollut syntynyt yhtään lasta. Huhtikuussa 2001 Jämijärven sivistyslautakunta päätti siirtää Tykköön koulun vakinaisen opettajan kirkonkylän koululle, ja virka aiottiin täyttää väliaikaisesti. Kyläyhdistyksen mielestä koulun säilymisen ja kylän kehityksen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää saada koululle opettaja, joka olisi sitoutunut koulun kehittämiseen ja panostaisi kylän ja koulun väliseen yhteistyöhön. Kyläyhdistys ryhtyi omalla kustannuksellaan etsimään opettajaa ja laittoi ilmoitukset Opettaja-lehteen ja Helsingin Sanomiin. Eri vaiheiden jälkeen tilanne on tällä hetkellä se, että Tykköön koululla on kaksi vakinaista, pätevää opettajaa. Yhteistyö koulun ja kyläyhdistyksen välillä toimii. Oppilaita koulussa on 29 (2006 - 2007). Ilman uusia seudulle muuttajia ei ole mahdollista turvata koulun tulevaisuutta. Toisaalta myös toimiva, vetovoimainen kyläkoulu on asukashankinnan tärkeimpiä perusasioita. Ellei hyvää kyläkoulua ole, on alueen markkinointi ja lapsiperheiden saaminen seudulle huomattavasti vaikeampaa.

Asukashankintatoimiin ryhdyttiin heti vuoden 2002 alussa. Selvitimme sellaisia kiinteistöjen omistajia, jotka eivät vakinaisesti asu kylällä. Kartoitimme tyhjillään tai vajaakäytössä olevia taloja ja sopivia tontin paikkoja. Kyläyhdistys kyseli kiinteistöjen omistajien halukkuutta myydä omistamiaan vajaakäytössä olevia taloja ja tontteja ja tarjosi heille mahdollisuutta osallistua kyläyhdistyksen kautta yhteismarkkinointiin, joka ei kiinteistöjen omistajille maksaisi mitään. Halukkuutta yhteismarkkinointiin ilmeni runsaasti. Myytävistä taloista ja tonteista saatiin Jämijärven kunnan nettisivuille oma osastonsa Tykköön talot ja tontit, mikä piti sisällään valokuvat ja kuvailut myytävinä olevista taloista ja tonteista ja yhteystiedot. Vapaita taloja ja tontteja markkinoitiin myös lehti-ilmoituksin. Paikallislehtien kirjoitukset kyläyhdistyksen hankkeesta levittivät lisäksi tietoa markkinointimahdollisuudesta. Loppukevään kyläillassa totesimme ilahtuneina, että ennen kuin hanke oli edes kunnolla polkaistu käyntiin, ensimmäiset talo- ja tonttikaupat oli tehty. Kiinnostus on jatkunut edelleen.

Marraskuun lopulla 2002 kylä sai omat internet-sivut (www.tykkoo.com). Sivujen kävijämäärien perusteella ne ovat olleet erinomainen keino kertoa seudustamme, tapahtumistamme ja myös markkinoida vapaita taloja ja tontteja. Toki sivut ovat toimineet tiedonvälittäjinä myös omille kyläläisille: tiedot talkoista, tapahtumista ja hankkeiden edistymisestä ovat olleet kaikkien luettavana. Toukokuussa 2003 olimme mukana SataKylien osastolla Pyhäjärvi-messuilla Eurassa. Jaoimme kylämme markkinoimiseksi painattamiamme kyläkortteja messuvieraille, ja esittelykansioin, kuvin ja tuottein esittelimme seutuamme. Lauantaina 27.9.2003 järjestettiinn hankkeeseen kuuluvat asukaspäivät, joilla muun ohjelman lisäksi esiteltiin tontteja ja kiinteistöjä mahdollisille ostajille.

Yhtenä osana hankkeessa oli asumisviihtyvyyden parantaminen. Se vaikuttaa paitsi uusien asukkaiden muuttamiseen seudulle, myös vanhojen pysymiseen. Seudun keskeisin luonnonelementti on Tykköön kylän keskellä oleva pieni 19 ha:n Tykköönjärvi. Se on vuosien myötä yhä enemmän kasvanut umpeen. Järveen on vuosien varrella valunut humusta järven yläpuolella sijaitsevilta turvesoilta. Myös ympäröivä maatalous ja asutus ovat kuormittaneet järveä. Hankkeen yhtenä tärkeänä osana oli ryhtyä toimiin järven pelastamiseksi. Kyläyhdistys valitsi tarjousten perusteella Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksen tekemään Tykköönjärven tilan arvioinnin ja kunnostusselvityksen. Se valmistui elokuussa 2002. Yhtenä vaihtoehtona järven elvyttämiseksi tutkimuslaitos esitti järven laskemista tyhjäksi, kuivattamista ja sen jälkeen vedenpinnan uudelleen nostamista. Jatkotoimet ovat tällä hetkellä järven rantojen maanomistajien harkinnassa, ja rantojen ruoppausta onkin jo paikoin aloitettu. Ehkä me vielä jonain päivänä lähivuosina pystymme kunnostamaan järvelle uimarannan.

Hankkeeseen on alusta alkaen kuulunut myös info- ja kohtaamispisteiden rakentaminen. Niillä pyritään lisäämään tiedonkulkua ja asukkaiden kanssakäymistä ja säilyttämään myös katoavaa kansanperinnettä. Osaltaan nekin ovat luomassa alueen asumisviihtyvyyttä. Syksyn 2002 aikana rakennettiin talkoilla kaksi info-pistettä, toinen Tykköölle ja toinen Kuusijoelle. Ne ovat maitolavamallisia, mutta toimivat myös sadekatoksina esim. koulutakseja odottaville koululaisille. Niiden rakentaminen talkoilla on jo edistänyt asukkaiden kanssakäymistä, ja samalla on harjoiteltu perinteisiä työtapojakin, kun rakennuksiin on tehty pärekatot. Infopisteet tuotiin paikoilleen Tykköön koululle 23.11. ja Kuusijoen kylän keskelle Kaskenmäentien päähän 24.11.2002.

Merkittävänä osana hankkeessa on asukkaiden toimeentulon turvaaminen. Kylässä jo asuvien asukkaiden osaamista tulisi herätellä toimeentulon lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi alkutuotannosta vähenevien työpaikkojen tilalle. Myös vanhoja maataloustuotannosta poistuneita tuotantorakennuksia olisi mahdollista hyödyntää pienyritystoiminnan tiloiksi. Yritystoiminnan herättely aloitettiin kesällä 2002 selvittämällä nykyisten kyläläisten osaamista, koulutusta ja kiinnostuksen kohteita osaamiskartoituksella. Kyselyyn tuli kuitenkin hyvin vähän vastauksia. Asiaan on ehkä palattava muiden herättelytilanteiden jälkeen. Yritystoiminnan herättelijäksi kutsuttiin lokakuun lopulle 2002 Leena Valtanen. Yrittäjäiltaa markkinoitiin kaikille jämijärveläisille ja tilaisuuteen osallistui myös Jämijärven kunnan edustajia. Tavoitteena hankkeessa oli yhden uuden yrityksen perustaminen Tykköön seudulle vuoden 2003 loppuun mennessä, mikä toteutuikin.