Tykköön ja Kuusijoen kylien historiaa

Tykköön ns. koulupiirin alueeseen kuuluivat Tykköön ja Kuusijoen kylät sekä Ruupanperän kulmakunta, jota ei kuitenkaan ole laskettu omaksi kyläkseen.

Jämijärven alueesta asutettiin ensimmäisenä Jämijärven alisenpään rannat. Mm. Heiskan, Soinin, Kierikan, Hintun, Ylipeijarin, Tuorin ja Kontin nimet mainitaan jo 1540-luvulla. Sen jälkeen asutuksen leviäminen pysähtyikin noin 200 vuodeksi, jona aikana ei Jämijärvelle perustettu yhtään uutta tilaa.

Vuonna 1748 on asutusluettelossa maininta Tykköön talosta. Sen perustivat Tykkööjärven rantakumpareelle Tuomas Alapeijari ja Anna Mikontytär. Heidän lapsensa asuttivat myöhemmin Tykköön ympäristöä ja lähialueita. Lapsista Anna meni emännäksi Palojoelle, Juho perusti Lähteenmäen ja Heikki Kuusikosken, Matti perusti Rajamäen ja Tuomas Köhköröluoman (Kentän). Vuonna 1785 Juho Tuomaanpoika perusti Tupilan talon. Juho oli edellä mainitun sisarussarjan setä. Vuonna 1777 perustivat Antti Ylipeijari ja Maria Vähätälo (Ikaalisista) Tykköölle Järventaustan talon.

Kuusijoen kylää ei ole oikeastaan kuin Välisalon tila, vaikka kulmakunnasta käytetäänkin Kuusijoki-nimitystä. Kuusijoki erotettiin vasta 1867 Ikaalisten Kovelahden kylästä ja liitettiin Jämijärveen. Siirron yhteydessä viralliseksi nimeksi tuli Jämijärven Kovelahden kylä.

Jämijärven Kovelahden eli Kuusijoen kylän vanhin talo on Kuusijoki, joka on perustettu vuonna 1770. Peijariniemi ja Pihlajamäki on merkitty perustetuiksi vuonna 1822. Pihlajamäen isäntä oli lähtöisin Kuusijoen talosta ja emäntä Kankaanpäästä. Peijariniemen isäntä oli Ikaalisista Vastinesluomalta ja emäntä Parkanosta. Ellilä ja Ikola perustettiin vuonna 1838. Ikolan perustajat ovat tulleet Karviasta, Ellilän isäntä Alarodulta ja emäntä Kuusijoelta.

(Lähteenä Olavi Heikkilän teos Jämijärvi vuosisatojen varrella)